Heippa!
Kuvat on napsittu viime viikon aikana, millon missäkin välissä.
Ajatus ei juokse nytten yhtään, Perjantaina suuntaan Helsinkiin serkkujen, siskon ja mummin kanssa ja tullaan sieltä maanantaina. Mitähän kaikkee me keksitään? Tekemisestä ei ainakaan tuu pula. Shoppailua, rentoilua, serkkujen kanssa vietettyä aikaa ja helsinki niin ei voi pahasti mennä viikonloppu pieleen. Vähän kyllä harmittaa parin muun jutun meneminen päällekäin, mutta eiks se mee niin että kaikkee ei voi saada?
Uus jakso on alkanu ja luulin että kamujen kaa menee kaikki kurssit aivan ristiin, mutta eihän se niin mennytkään. Kaikille kursseille tuli lopulta vähtintään yks kamu. Sellasta aikamoisen perus arkea. Liikuntaa, koulua, läksyjä, kamujen näkemistä ja piiitkiä wappikeskusteluja. Tää viikko on menny jotenki hirmu nopeesti, eikä tällä viikolla oo enään koulua. Tai, on jos haluaa laskee kahen sulosen serkun hoidon taksvärkkipäivänä kouluks ja perjantain palautuspäivä on aika rento, Neljän päivän viikkoja tulee nyt useempiakin, mutta ei haittaa yhtään.
Eilisen #mikääneionnistu päivän jälkeen tänään on ollu huippu päivä. Miks ihmeessä kerran puolessa vuodessa pitää olla sellane epäonnen päivä? Eiks se vois vaa hypätä yli:D No, sekin sitten parantu iltaan mennessä ja kamujen kaa jutellessa sen unohti kokonaan. Onks teillä kerran puoleen vuoteen epäonnen päivä? Se, kun bussi lähtee nenän eestä, pikkuasiatkin ärsyttää ja ei voi ku nauraa sille kaikelle epäonnelle. Lopulta tommoset päivät loppuu siihen, että nauran vaa sille kui epäonninen olin. Onko muita jotka tekee tätä?
Anyway, takasin aiheeseen jota tässä ei oo ollukaan, hups. Arki on siis aika ihanaa, kaikkine kiireineen ja kouluineen. Varsinkin kun muutaman viikon päästä alkaa hiihtoloma ja kevät lähenee niin ei voi muutakun hymyillä. Eilen ostamat beiget housutki on varma merkki siitä, että kevät on ihan kohta täällä.
Nyt lähen läksyjen kimppuun, että ne voi unohtaa sitten ja lopettelen tämän höpötyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti