07 marraskuuta 2015

ON AIKA VAIN OLLA

Heippa ja ihanaa lauantaita! 
Mulla on ollu välillä fiilis, että tää viikonloppu ei tuu ikinä, mutta toisaalta tää viikko hurahti tosi nopeesti ohi. Ristiriitastako ees? 
Kaks viimesintä viikkoo oon ajatellu että teen sen viikon positiivisista asioista listaa ja nyt tulin jakaa niitä tännekin! 
Tänään tai huomenna pitää tehdä kouluhommia, mutta niitä ei onneks oo ihan hirveesti. 
Nyt tän viikon positiivisia juttuja: 




- Ästeen ja Mirkan yhteissoitto, kiitti illanpiristyksestä. <3

- Väsymyksen väheneminen ja siitä tuleva paaljon virkeempi olo!
Huomaa eron, vaikka tuntu että sillonkin oli virkee kun oli vielä nukkumisongelmia.

- Suunnitelmat seuraavalle viikonlopulle! Täällä on yks joka ei meinais malttaa oottaa..<3

- Eilen tullut vaihtari, enkun puhuminen tulee muuten paranemaan huimasti yhdellä allekirjottaneella!



-Edelleen enkun ja psykan tunnit. P a r a s t a. Monilla kursseilla tässä jaksossa on niin että ei ole kaveria, mutta näissä ja liikassa on. #tehääniikuosataa #kopotsille #hups

- Kuvaus. Niin rentouttavaa puuhaa! 

- Snäppi, voiettä kuin monesti saa räkättää ku spämmätään videoilla ja se niiden laatu on jotain niin sekoo. :D Mut löytää siellä muuten nimellä noora-98! Mystory päivittyy välillä ehkä turhankin tiuhaan, haha. 

- Puhtaat lakanat. Lovelovelove. 

- Eilinen ilta. Hyvä kirja jonka luin melkein kerralla alusta loppuun ja toinen joka jäi kesken! 




- Lapset ja vauvat & niiden hassuttelut. <3 
Olin yks päivä hoitamassa lapsia ja lähettiin käymään puistossa. Kaks nuorinta rattaissa ja neljä vanhempaa käveli niin voi sitä katseiden määrää bussissa, haha. (mentiin yhteen kauempaan puistoon) 
Nuorimmainen nukku lähes koko ''reissun'' ajan, on muuten pikkujäbällä hyvät unenlahjat kun ei heränny mihinkään vaikka puistossa oli muitakin lapsia ja ääntä riitti! 

- H e  t k e t. Kun joku ystävä tai sisarus sanoo jotain ihanaa, joku hymyilee kadulla tai jotain muuta pientä. 
Pakko muuten kertoo vielä tohon lastenhoitoon liittyvä huvittava juttu kun käytiin puiston jälkeen ostamassa pillimehut kaupasta. 5 vanhinta sitten valitsi Angry Birds:it ja niissä on niitä eri kuvioita mitä ne valkkas että haluu just tuommosen kuvan. Siinähän toki menee aina vähän aikaa ja meillä ei ollu kiire niin annoin rauhassa valita. (katoin eka et kaikissa on samanlainen ja kassalla vasta hokasin ettei oo kun ne katto niin tarkasti missä oma ja ihmettelin itekseni et nehä on samanlaisia).  Mentiin sit kassalle ja kassatäti sanoo, että ''meilläkin valitaan pitkään nuita, että löytää sen mieluisen kuvan.'' En muista tarkasti, mutta jotain tonnepäin. Vähän vaa hymyilytti, hah. Mietin vaa siinä, että  ''jep, onhan nää toki mun lapsia'' Ei oo nimittäi eka kerta kun hoitolapsia luullaan mun omiks lapsiks! :D 




04 marraskuuta 2015

''HYVÄSTI''






Koko tän vuoden ootte lukenu täältä, kuin väsymys on jäätävän suurta, aina välillä muutamaksi päiväksi hellittäen (on kyllä vieläkin, kun ei tuommosta univajetta hetkessä korvata). Kun on kysytty: ''mitä kuuluu?'' niin vastaukseen on aina kuulunut jollain tapaa se väsymys, niin isossa roolissa se on ollut vuoden ajan vaikka läheskään aina sitä en oo edes jaksanut kirjoittaa. 
Se on näkynyt täällä ja varmasti ystävienkin seurassa, vaikka moni on myös ihmetelly kuin virkeä oon nuin huonosti nukuttujen öiden jälkeen. En tiiä onko tämä totta vai ei, mutta väsymykseen on ainakin täällä totuttu eikä sitä ehkä niin suuresti huomaa kun ei muista sitä millaista oli olla virkeä silloin kun nukkui hyvin. Ei muista kuin virkee on joskus ollut. 
En muista sitä miten ihana fiilis on herätä kun ei väsytä vaankun hämärästi, mutta pian se päivä tulee. Pikkuhiljaa eteenpäin.
Silmäpussit on niin jäätävän kokoset etten tiiä miten oon kestänyt niitä ja on ollut lukemattomia öitä kun tuntuu etten oo nukkunu yhtään ennen herätyskellon soittoa. Herätessä 15 kertaa noin kaheksan tunnin aikana ei kovin paljon oo voinukaan nukkua, joskus neljä tuntia ei oo riittäny nukahtamiseen ja oon pyörinyt vaan sängyssä sen ajan. 
Ne kaikki turhat yritykset että sais nukuttua ja kaikki "kepulikonstit" joita kokeilin. 
Aamut kun on nukkunut kolme tuntia ja sinne kouluun pitää mennä,pitäis oppia jotain jotta kursseista sais kohtuulliset numerot. 
Kymmenet ja kymmenet viestit ja tsemppaavat sanat ystäviltä. Ootte korvaamattomia❤️ 
Väsymyksestä sumeet aivot. 
Positiivisuuden kautta mennen, välillä siinä epäonnistuen. 
Valvotut tunnit ja yöt. 
Ärsyyntyminen siihen, miks ei nuku.
Yölliset ajatukset. 
Selitykset miksi on niin yliväsynyt.
Se kun silmät meinaa väkisin mennä kiinni vaikka on päivä. 
 Ne kun menee "hetkeks" makaan sängylle ja herää tunnin päästä. 
Tuo kuvastaa aika hyvin sitä väsymyksen määrää, koska en i k i n ä ennen nukkunu päikkäreitä enkä nytkään tarkotuksella. 
Nyt se on kuitenkin ohi. *koputan puuta* 

Täällä ei enää tuu lukemaan, kuinka väsyttää aivan hirveästi, niin ettei meinaa pysyä hereillä. Ette joudu enää lukemaan niitä "valituspistauksia"  väsymyksestä. 
Ei enää selityksiä miksi. 
Ei niitä hetkiä kun väsymyksen takia tuntuu ettei jaksas tehä mitään mutta 10 isoo kouluhommaa odottaa läksyje lisäks, pitäs siivota, käydä hoitamas lapsia ja tehdä ruokaa, nuo kaikki päivän aikana (kouluhommat vähintään eteenpäin) 
Nyt ne jaksaa paremmin, kun ei ole niin järkyttävän väsynyt. 
Ei meinaa iskeä semmonen #kaikkikaatuupäälle-fiilis vaan ne onnistuu hyvin, kun aikatauluttaa viikon. Tekee listan mitä tekee minäkin päivänä. 
Se väsymys ei oo vielä kokonaan poistunu, mutta koko ajan se vähenee, kun löysin siihen ratkaisun. 
On luksusta kun herää vain 1-2 kertaa yössä ja nukuimpa yks yö läpi yön(!!) jotka kerrat on laskettavissa viimesen vuoden aikana yhden käden sormilla tai maksimissaan kahden. 
En meinannut ensiksi julkaista tätä, mutta haluan olla täälläkin puolella rehellinen ja onhan tämä ollut aika suuressa osassa täälläkin puolella! 
Kiitos myös teille lukijoille, olette ihania!❤️

Tällä hetkellä oon tekemässä tänään tulleita läksyjä akvaariossa (meiän koulun yks tila), kun flunssan takia en viittiny osallistua liikuntaan ettei pahenis. 
Viime yönä kun kurkku meni tosi kipeeks ja muutenkin tosi flunssanen olo, onneks pikkuhiljaa varmasti helpottaa! 

Aurinkoista päivää kaikille! :) 

Ps. Kertokaa, millä keinoin te ootte saanu nukuttua paremmin? Vai nukutteko luonnostaan tosi hyvin? 
Pps. Kiitti Lur rohkasusta siihe asiaan.❤️









01 marraskuuta 2015

JUHLAHUMUA















Täällä jälleen! 
Niinkun kuvista voi jo huomata täällä ollaan vietetty synttäreitä eilen n. 40-50 henkisellä aikuisporukalla. kun iskä täyttää pian 40. Viikonloppu on hujahtanut ohi ihan hetkessä valmistellessa ja juhliessa. 
Perjantaina siis leivottiin ja laitettiin semmoset valmiiksi mitkä voi ja lauantaina sitten loput. Ehtipä muuten Maijukin pyörähtää pikkusiskon kaa nopee käymässä piristämässä hetken meiä järjestelyurakkaa. 
Saatiin illalla myös serkut jo yöksi viikonlopuks! 
Tarjolla oli kaikenlaista mm. makaronisalaattia, kaura-mansikkakakkua, Daim-kakkua, pientä naposteltavaa (lakuja, pipareita makujuustojen kanssa, suolapähkinöitä ja sit en muista loppujen nimee), normisalaattia mihin tehtiin ite crutonkeja, patonkia, taco-sipsejä, juustokakkuja plus mitähän muuta vielä. Kaikki onneks riitti hyvin, eikä meillekään jääny ihan älyttömästi syötävää! Niinkun kuvista näkee, musta ei kovin edustuskuvia oo (ei kyllä muutenkaan ku pari kuvaa) mutta vähän totuutta noihin kuviin niin laitoin ton mun kuvankin, haha. 
Kaks pienintä serkkupoikaa ja kummipoika oli hyvää seuraa. ;) Pienin on niin sulonen ja nukku mun sylissä ja on vaan niinniin pieni, sit piti kyllä luovuttaa seuraavalle toi vauvantuoksunen tuhisija.
 Kummipoikakin on jo niin iso ja reipas! Ihan innoissaan leikki traktorilla ja muilla. Toinen pikkunen serkkukin viihty mun sylissä toista tuntia, naureskeli vaan ja ''jutteli''. ♥ Voiettä miten ihania nuo on! 
Enmä koko iltaa kuitenkaa noi sylissä ollu, juttelua ja naurua riitti kun kaikki oli tuttuja niin niiden kanssa tulee muutenkin juteltua kun käyvät kylässä.  
   Oli musiikkia & laulua ja esityksiä. voluumitaso ei ollu sieltä matalimmasta päästä niinkun voitte kuvitella kun tommonen määrä on ihmisiä ja juttua riittää. :D 
Tämmönen ikuinen #vauvatonniinsulosia-tyyppi ku oon ni kellekää toi ei tuu yllätyksenä et niitä tykkään hoitaa ja pitää sylissä. 

Ps. Kuvista huomaa mitä keskityin kuvaa, pikkusia ja ruokia... #mikässiinä 
Nuorimmainen hoiti hyvin sen isompien kuvauksen ni mä otin sit vaan noista muista kuvia. 
Eivaa, napsin mäki muista kuvia, mutta en niitä julkase täällä! :) Kamera ei kyllä kovin paljo mulla ollu ku muut oli niin innoikaita kuvaajia, mutta eipä se haittaa - kiva vaan jos muutkin innostuu kuvaa! 
Toi yks kuva on muuten aiemmin päivältä, ei siis juhlittu kollarit jalassa, oli pakko kirjottaa se ettei joku ihmettele.  xd 
Mulla oli päällä maailman rennoin collegemekko, josta ei oo kyllä tuon parempia kuvia mutta tulee varmasti näkymään täällä vielä!