Ensimmäsistä askelista lukioon.

''keskityn, keskityn, keskityn.. ''

Elettiin elokuun loppupuolta 1998 vuonna, kun synnyin Kuopiossa, Kysissä. Olen sisaruksista toisiksi vanhin, tuolloin toinen lapsi. Otin vauhtia vastasyntyneiden teho-osastolta, mutta voinnin parannuttua ja n. viikon jälkeen pääsin kotiin.
Sairastelin vanhempien mukaan vauvana aika paljon ja olen tuosta johtuen joutunut käydä aika paljon lääkärissä lapsena. Äitin mukaan olin oikein ilonen vauva, silloin kun en ollut kipeänä. Lääkäritkin aina jaksoi muistuttaa(onneksi ei enää viimesen vuoden aikana), kuinka reipas potilas olen. Mulla on kyllä aika korkea kipukynnys, mutta sitä kun kuuntelee joka lääkärikerralla, niin se ei ole enää hirveän uutta, jostain syystä.
 Tykkäsin laulaa paljon ja opin laulamaan oikeastaan jo ennen puhetta. Lauloin enemmän kuin puhuin. Osasin melkein kaikki lastelaulu levyt ulkoa, mitä meillä oli.
Tykkään edelleenkin paljon laulaa ja varsinkin jos se luonnistuis vähän paremmin, niin laulaisin vieläkin enemmän. :D
 Päiväkodissa olin pari vuotta siskon kanssa ja vieläkin muistan jostain syystä yhden kevätjuhlan? En tiedä miksi, mutta se on jäänyt mieleen.
Ekaluokalle mennessä vieläkin muistan sen aamun, kun menin ensimmäistä kertaa luokkaan ja istuin pulpetille, kaikki oli uutta ja hienoa. Olen aina tykännyt koulusta. Läksyt on tullut tehtyä ja kokeisiin luettua. Vaikka ainahan se ei niin hirveästi ole jostain syystä kiinnostanut. Etenkin yläasteella. Ala-asteella meillä oli super hyvä luokkahenki ja kaikki luokan tytöt ja pojat pysty jutella kaikkien kanssa. Olin muutaman muun kanssa ala-asteella opettajan apulaisia ja jäätiin aina välkällä sisälle pyyhkimään liitutaulu ja joskus tekemään jotain muita tehtäviä. Saipahan olla sisällä, kun muut meni -20 asteen pakkaseen. ;)
  Rupesin myös laskettelemaan jossain vaiheessa, oisinko ollu ehkä 5-6 vuotta? Tykkäsin tosi paljon siitä ja tykkään vieläkin. Nykysin vaan lautailen, mutta välillä aina meen suksilla.
Kavereita oli jonkin verran, tiedättekö sellaisia, joitten kanssa koulussa juttu luistaa ja joskus vapaa-ajalla tehdään jotain. Niistä kuitenkin yksi, linkki, on vieläkin tosi hyvä ystävä!<3
  Vietettiin muuten mukava luokkaretkikin 6 luokan keväällä, Metsäkartanolla. Joo, siellä minne kaikki menee. Mutta siitä huolimatta oli mukavat pari päivää ja tietty jännää lähteä eka kertaa luokan kanssa yötä jonnekkin. Käytiin tekemässä kaikenlaista siellä ja monia uusia juttuja tuli kokeiltua.
  Tykkään matkustella ulkomailla ja olen vähän päässyt matkustelemaankin.  Viimeksi taisin olla ulkomailla kolme vuotta sitten ja siitä on aivan liian pitkä aika. Haluisin niin paljon nyt-heti-paikalla ulkomaille, voi olla että tässä syksyllä se onnistuukin.
Ulkomaanmatkat on aina yhtä siistejä, niitä ei voi ikinä olla liikaa.
  Muistan vieläkin, kun oli koulujen alkamispäivä ja menin sinä aamuna käymään lääkärissä, kun poski oli niin kipeä. Ajateltiin, että kulmahammas on tulossa ja sen takia se on kipeä, mutta kappas vaan, kohta oltiin leikkausjonossa. En halua kokea tuota enää ikinä, kiitos.
Olin ajatellut, että käyn siellä vain tarkistuttamassa asian, mutta kohta oltiin Kysissä ja kävelin leikkauspöydälle. Huhh. Tuostakin selvittiin ja ei kuitenkaan mistään hengenvaarallisesta leikkauksestakaan ollut kyse. Se vaan tuntu sillon valmiiksi kipeänä ja lääkärien toilailujen takia varmaan isommalta jutulta, mitä oikeasti oli.
Vapaa-ajalla luin kirjoja, olin kavereitten kanssa, pelasin sählyä ja leivoin jonkun verran. Tykkään myös laittaa ruokaa.
  Yläasteella olin opettajien silmissä se kiltti, tunnollinen tyttö. Olin toki jossain määrin, mutta opettajat vielä tuplasi sen määrän. Yläasteella meillä oli n.6 hengen porukka, missä me aina oltiin.
Muillakin luokilla oli kavereita, mutta eihän niitä tietenkään nää samalla tavalla kuin omia luokkalaisia. Tykkäsin kyllä yläasteesta, mutta lähinnä jää ikävä muutamaa kaveria, eikä sitä koulua niinkään.
   Nykyisin käyn siis lukioo, urheilen, vietän aikaa ystävien kanssa, chillailen, bloggaan ja valokuvaus on myös vahvasti elämässä mukana. En oikein osaa sanoa muuta, kun että life is good.
Elämän makuista elämää kaikilla mausteilla, vaikeuksilla ja vastoinkäymisillä, iloilla, nauruilla ja onnellisuudella höystettynä.

''Äiti, ota kuva kun mulla on nää yli-isot aurinkolasit päässä''

''lällällää '

'' Hahhahhaaaa, saimpas! :DD '' Tuo kamera on ollu varmaan aika laadukas muuten:D

Ja koska aina ei voi hymyilyttää, niin joskus kiukuttaa. 

''Nyt mökötän.. ''

16 v. kiittää ja kuittaa.
Oliko tämmönen ihan tylsä vai mukavaa vaihtelua? :) 

Extempore kuvausreissu

Yhtenä iltana päätin muutaman mutkan kautta, että lähen pikkuveljen kaa kuvaamaan.
Näin sitten hiuksia laittamatta ja valmistautumatta kamera messiin ja menoks.
Annoin pikkuveljen päättää vähän, että minne mennään ja menin mukana.
Tuli ihan kivoja kuvia, tosin ei minusta, mutta pikkuveljestä.
Pikkuveli halus jonkun matkaa kantaa järkkäriä ja napsi kuvia, minun ohjeitten mukaan ja ilman niitä. Kysyin vaan välillä, että '' eihän ne oo ihan tummia? '' ja aina vastaus oli ''ei oo, tosi hyviä'' :D
Ja ne ei ollu tummia! Olin ihan varma että on, mutta ei ollut.
Tässä siis sen reissun kuvaustuloksia.

Ps. Hassua, että just tuona päivänä mulla oli tuo paita päällä, mikä oli viimeksikin kuvissa. Noh, aina välillä on sillee, että sattuu aina samanlaine asu kuviin. Ens kerralla katon, että ei tuu tuo paita. Viikonloppuna tulee varmasti kuvia paljon, koska kaksi ihanuutta tulee viettämään mun synttäreitä ja samalla viikonloppua meille!<3 Cant't waitt!! Tulee parasta. 

Sellasta siis tänne, mitäs teille kuuluu? 

~ parhautta on ystävät ~

Viime päivinä oon mennyt ja tullut ja touhottanut menemään. En oo paljon kotona ollu, josta syystä tämä hidas postaustahti jatkuu. Yritän saada sen tasotettua mahollisimman nopeesti.
  Olin maijun ja linkin kanssa lauantaina ja sunnuntaina ja voi haikeutta, kun tietää lähtiessä että ei näe ehkä kunnolla vuoteen.. Maiju lähtee siis kauas vuodeksi, mutta kyllä yhteyttä tulee varmasti pidettyä. <3 Onneksi wappi on keksitty, se on pelastus!!
Tälläistä sekasoppaa kuuluu tänne. Päivät on aivan täynnä tekemistä, mutta eiköhän aina jotenkin selviä kaikesta mitä pitää tehdä. Enää 5 päivää niin tämä neiti on 16!! (heh meinasin kirjottaa 161 mutta ei kuitenkaan ihan vielä:D ) Ei tuo kyllä mikään ihmeellinen ikä ole, mutta erilaista postausta tulossa lauantaina synttäreiden kunniaksi.
Viikonloppuna siis synskien viettoa, mahollisesti kauempaa tulleiden kamujen kaa, jos se vaan onnistuu.<3 Peukut pystyyn, että onnistus!
Ps. Sain tänään vihdoin tilattua kuvia ifolorilta. Vielä kun laitetaan tilaus menemään niin sitten se on tehty. Ihanaa saada kunnon valokuvia, kun yleensä kaikki on vaan koneella!!
Pps. Saa ehdottaa ristiäislahja ideoita kummipojalle, nimim. sunnuntaina ristiäiset ja lahja hankkimatta. Upsss.